7.2.2017

EI MITÄÄN ERIKOISTA. TÄTÄ TÄÄ ON, KYL SÄ TIEDÄT.

Paita COS*


Vähän hiljaista on ollut viime aikoina. Syy ei ole kiire, vaikka siihen niin helppo olisikin vedota. Oikea syy on saamattomuus. Ja vähän myös blogger, joka on ilmeisesti poistanut äppinsä kokonaan. Bloggaaminen on paljon helpompaa puhelimella. Kun voi kirjoittaa hetken mielijohteesta ja painaa julkaise-nappia. Ja sitten myöhemmin miettiä mitä tuli kirjoitettua. 

Viimeisen viikon aikana oon jättänyt hiukseni kaksi kertaa takin vetoketjun väliin. Ekalla kerralla se oli vähän vakavampi tapaus, niin vakava etten uskonut siihen toiste enää lankeavani. Väärin taas luulin, homma toistui pari päivää myöhemmin. 

Olen koukuttanut itseni YouTubesta löytyviin Harry Potter -äänikirjoihin. Enkä vähiten siksi, että lukijana toimii Vesa Vierikko, jolla nyt vaan sattuu olemaan maailman rentouttavin ääni. Nyt ongelma vaan on kun ei huvittaisi tehdä muuta kuin maata kotona kuuntelemassa niitä kirjoja. 

Mauritiuksen jälkeen ehdin hetken intoilla korjaantuneesta unirytmistäni. Kun heräsin aamukuudelta ihan peipposena. Viisurileikkaus ja astetta stydimpi lääkitys teki tehtävänsä: koko viime viikko meni tasaisessa horroksessa. 

En ole kuunnellut musiikkia aika pitkään aikaan. Onneksi Pariisin Keväältä tuli uusi levy, jonka olemassaolon muistin tänään. Levyjulkkareihin unohdin mennä, vaikka aikomus olikin. 

Tässä vähän funtsin myös, pitäisikö alkaa hallita omaa elämäänsä. Ottaa aina vaikka yksi asia, minkä tekisi kunnolla alusta loppuun. Sen sijaan haalin hommia ympärilleni joiden kanssa en sitten kuitenkaan tunnu etenevän puoliväliä pidemmälle. 

Aina kun joku on kysynyt mikä oli parasta Mauritiuksella, olen vastannut: kissaperhe. 

Löysin kirppikseltä paidan*, jota mietin pitkään onko se niin kiva, että viitsin kysyä hintaa. Myöhemmin palasin sen luokse, kysymään sitä hintaa. Sitten mietin onko se viiden euron arvoinen. Otin riskin ja nyt kolmen päivän käytön jälkeen olen todennut, että kyllä. Oli se. 

Viimesen viikon sisään oon syönyt laittomat määrät karkkia. Ja nyt mietin pitäisikö lopettaa. Tai ehkä vielä vähän vois. 

Tätä se on ollut, elämä viime aikoina. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti