Takana on kahdeksan viikkoa, kiireistä viikkoa. Ihan vaan jos ei vielä ole tullut ilmi.
Sen varalta, että ruudun takaa löytyy kohtalotovereita, listasin ylös muutaman elämää helpottavan toimintatavan, joiden avulla kiireinen elämä tuntuu edes himpun verran helpommalta.
-Kun edessä on pitkä päivä, mieti tarkkaan aamulla mitä meikkiä naamaan lätkit. Itse taktisesti jätin usein ripsarin pois, ihan vaan koska ajatuskin sen pois pesemisestä kuudentoista tunnin päivän jälkeen tuntui turhan raskaalta.
-Itse ainakin väsyneenä palelen aika paljon. Ulos kannattaa pukea se paksuin takki ja seuraksi muhkein huivi mikä kaapista löytyy. Tää kombo on erityisen pätevä julkisissa kulkuneuvoissa; torkut onnistuu paremmin kun huivi kannattelee päätä.
-Aina kun on mahdollista vetää pieni välikuolema: tee se.
-Älä jätä mitään rästiin. Vaikka pyrkimys on ettei mitään elämän osa-aluetta tulisi jättää kiireen takia paitsioon, niin kuitenkin se on joskus pakollista. Päätökseni, "yöunista en tingi", olen kuitenkin joutunut pyörtämään. Jos se tunti pari pois yöunista tarkoittaa jonkin muuten rästiin jäävän homman saattamista loppuun, tai edes sen saattamista eteenpäin, on se sen arvoista.
-Jos mietit onko ihan ok pitää samaa lettiä hiuksissa useamman päivän: on se.
-Älä ikinä laske päiviä. Ikinä. Mahdollisuuksien mukaan toimi vain sen kummempia ajattelematta. Yksi asia on nimittäin varma: päiviä laskemalla se TJ0 ei tule ikinä. (Tai siltä se tuntuu.)
-Uskalla sanoa ei. Jos tuntuu ettei johonkin pysty eikä jaksa, on ihan ok kieltäytyä. Kaikkeen ei tarvi lähteä mukaan ja ystävät ei suutu siitä ettei sun vuorokaudessa ole sen enempää tunteja kuin muillakaan.
-Tunti turpaan sille joka sanoo sulle "nuorena jaksaa". Joo hei, ei muutes aina jaksa!
-Tee illalla mahdollisimman paljon valmiiksi aamua varten. Tää nyt normaaleilla ihmisillä varmasti pätee vaikkei niin kiire olisikaan, mutta meille epänormaaleille tää on hyväksi havaittu keino. Aamut helpottuu aika paljon kun laukku on valmiiksi pakattu, tiedät suunnilleen mitä laitat päälle ja kahvia varten riittää kahvinkeittimen napsautus päälle.
-Ja niistä vaatteista: käytännöllisyys ja mukavuus kunniaan! Lämmin varustus ei ole ikinä pahasta, vaikka sitten työkaveri sanoiskin sulle, että näytät hiihtomaajoukkueen katsomosta repäistyltä, pipossa, fleecessä ja villasukissa. (True story, khöhm...)
-Vältä mahdollisuuksien mukaan ikävien ihmisten seuraa. Mikään ei ole kettumaisempaa, kun kuunnella nillittäviä ihmisiä. Etenkin jos senkin ajan voisi viettää joko hyvien tyyppien seurassa tai edes hiljaa.
-Älä valita kiirettä ja manaa tekemättömiä hommia ja kireitä aikatauluja. Mitä enemmän niitä pyörittelee päässään, sitä uuvuttavammalta ne tuntuu.
-Jos on taipumus unohdella asioita, tee listoja. Itellänihän on puhelimen muistikirja täynnä toinen toistaan sekavampia listauksia asioista, jotka pitäisi tehdä.
-Ajankäytön hallinta, jota meille on jankutettu ekasta kouluviikosta asti. Ei ne ihan paskaa puhuneet, koska edes jonkinnäköisellä suunnittelulla hommat etenee huomattavasti paremmin.
-Ja vielä lopuksi: sitten kun kohdalle osuu se hetki, oli se sitten tunti, puoli päivää tai päivä: tee jotain kivaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti